Pietarsaaren maalaiskunnassa 4.8.1887 syntynyt Alfred Anderssén oli suomalainen säveltäjä, muusikko, kapellimestari ja kuoronjohtaja. Hän suoritti elämäntyönsä suomenruotsalaisen kansanmusiikin parissa säveltäen, sovittaen ja johtaen useita kuoroja ja yhtyeitä, toimien muiden tehtäviensä ohella myös urkurina ja viulistina. Hänet tunnetaan myös Åbo Underrättelserin pitkäaikaisena musiikkikriitikkona, jona hän toimi vuosina 1927–1940.

Anderssén syntyi musiikilliseen perheeseen, jonka arjessa uskonnon harjoittaminen oli vahvasti läsnä. Hänen isoisänsä, isänsä ja äitinsä olivat musiikillisesti lahjakkaita. Nuori Anderssén sai ensikosketuksensa musiikkiin kirkollisiin tilaisuuksiin osallistumisen myötä. Hänen vanhemmat veljeksensä perustivat Pietarsaareen urkuharmoonitehtaan, ja tämän myötä Anderssén sai kokeilla ja harjoitella urkujen soittoa jo nuoresta pitäen.

​

Hän aloitti musiikilliset opintonsa Helsingissä vuonna 1907, valmistuen vuonna 1911. Opintojen päätyttyä hän muutti takaisin kotiseuduilleen Pietarsaareen, ja johti Brage-kuoroa vuodesta 1911 alkaen. Vuonna 1916 hän asettui Tammisaareen, toimien siellä musiikin parissa vuoteen 1919 asti, perustaen mm. paikallisen orkesterin ja johtaen konsertteja.

Seuraavat kolme vuotta Anderssén toimi Vaasassa paikallisen sotilassoittokunnan johtajana. Hän tapasi näihin aikoihin tulevan vaimonsa Karinin: he avioituivat pääsiäissunnuntaina vuonna 1926. Anderssén muutti perheineen myöhemmin pysyvästi Turkuun, ja he saivat kaksi lasta. Karin Anderssén toimi usein laulusolistina konserteissa, joissa hänen miehensä sävellyksiä esitettiin. Häneltä julkaistiin myös joitakin hänen itse säveltämiänsä lauluja. (Lisää tietoa Karin Anderssénista löytyy Suomalaisen kirjallisuuden liiton kustantamasta Sävelten tyttäret -kirjasta.)

​

Anderssénille huomattava musiikillisen kypsymisen koitos alkoi vuonna 1921, jolloin hän lähti opiskelemaan Müncheniin Akademie der Tonkunst -instituuttiin kahdeksi vuodeksi.  Tämän opintomatkan hedelmät kypsyivät moniksi huomattaviksi sävellyksiksi hänen tuotannossaan. Toinen Saksaan suuntautunut opintomatka ajoittui vuosille 1926–1927. Näiden Münchenin opintovuosien musikaalinen anti kulminoitui Anderssénin menestyksekkääseen sävellyskonserttiin Helsingissä vuonna 1928, jossa kantaesitettiin mm. hänen ensimmäinen sinfoniansa.

​

Säveltäjän kiihkein luomiskausi ajoittui 1920- ja 30-lukujen taitteiseen, jolloin häneltä valmistui orkesteri- ja kuoromusiikin ohella hänen kenties painokkain teoksensa, Jarl Hemmerin tekstiin sävelletty ooppera Med ödet ombord. Ooppera tuotiin vuonna 1935 Suomen kansallisoopperan ohjelmistoon kapellimestari Armas Järnefeltin suomennoksella. Teos sai aikanaan laajalti myönteisen vastaanoton. Anderssénin myöhemmät suunnitelmat tuottaa ooppera myös Tukholmassa ja Saksassa eivät säveltäjän monista yrityksistä huolimatta koskaan toteutuneet, eikä oopperaa sittemmin ole uudelleenesitetty.

​

Anderssén laskettiin haudan lepoon vuoden 1940 syyskuussa. Voimansa loppuun kuluttaneen säveltäjän työpöydälle jäi useita keskeneräisiä sävelteoksia. Tuon ajan lehdistössä ilmestyneet lukuisat muistokirjoitukset todistavat niin säveltäjän jättämän suuren perinnön suomenruotsalaiseen musiikkielämään, kuin myös surun hänen laajan ystäväpiiriinsä parissa, joita säveltäjän ennenaikainen poismeno oli koskettanut.